LUNTA

Piha täyttyi lumesta ja koirien kanssa siis leikitty lumileikkejä :D Lähdöt on kohdillaan, mutta saaliin etsiminen lumihangesta olematonta.

Tikulla kurjaa, kun osa turkista puuttuu. Raukalla takapuoli punainen :(

Joulunodotusta

Joulu lähestyy :D Koirat saavat vielä toistaiseksi ottaa rennosti, mutta ensi vuonna yritetään taas kisakuntoon. En tiedä riittääkö innostus koko kauden, mutta nyt ainakin fiilikset on ihan positiiviset :D Koirien tiedän jo kaipaavan radalle :)



Vaikka pentua ei ole tulossa nyt lähiaikana, niin onneksi niitä voi aina käydä ihastelemassa <3 Sunnuntaina olimme halailemassa Finkan iki-ihania pentupalleroita <3 Meno oli ihan toista kuin muutama viikko sitten. Nopeita ratakoiria niistä ainakin on tulossa (vauhdista päätellen!!) Sarille ja Davidille vielä kiitokset, että saatiin tulla :D

Tomerana

Ylisöpö!!!

Sunnuntaikuvia2

Ai niin ja pakko vielä laittaa muutama pentukuva. Viikko sitten olimme Mannilan Kirsillä ja Markulla ihastelemassa Prinsessa-whippetin pentuetta :D Kuvat on otettu kamerakännykällä, joten laatu on vähän heikkoa.

Sunnuntaikuvia

Laumaan ei kuulu ihmeitä. Tikku aloitti juoksunsa viikko sitten ja taitaa olla Tikun viimeinen. Kielipuolen siisteydestä huolehtiminen ei ole kovinkaan kiitettävää. Eli Tikku leikataan kevään aikana. Taitaa koira itsekin olla päätökseen tyytyväinen.

Sotungin pystykorva

Tältä koiralta ei lopu ilmeet kesken

Katsokaa Tikun häntää. Mikä itseluottamus!!!

Päivitystä

Oli pakko tulla vähän päivittämään blogia. Koirarintamalla ei tosin mitään uutta.

Pentuhaaveet on nyt haudattu vaikka pentukuume on edelleen kova. Narttu, joka astutettiin parisen kuukautta sitten ei tullutkaan kantavaksi ja tämä sai meidät uudelleen miettimään pennun hankintaa...Ehkä nyt ei olekaan paras mahdollinen aika...

Kun katsoo Hoikan ja Tikun suhdetta tällähetkellä ja muistelee aikaa kun Tikku oli vielä pieni, niin ei kyllä yhtään huvita palata samaan pyöritykseen. Pentu pani silloin Hoikan pasmat sekaisin ja uskon,että niin taitaisi käydä nytkin. Ja kun laumassa olisi kolme koiraa, niin mitä vaan voisi sattua. Ja meidän kädet ei välttämättä enää riittäisi...(Tikku vielä lietsoo Hoikkaa..)Eli se sama vanha virsi ;-)

Hiljaiseloa ja pentuhaaveita

Pieni koira, mutta vie niin paljon tilaa :D

Täytyy vähän päivittää kuulumisia. Edelleen laumaan kuuluu 2 koiraa, mutta nyt on astutettu narttu, josta haaveilemme saavamme perheenlisäystä :) Siitä sitten myöhemmin lisää.

Hoikan ja Tikun elämät ovat siis entisellään. Radoille palaamista ei juurikaan enää haaveilla (tälle kaudelle). Ensi vuosi onkin sitten ihan eri juttu. Makkarajuoksuissa tullaan varmaan piipahtamaan.

Niin ihanat

Kaksi kaunista :D

Pentuja2

Kahden takapuolen litistämä :-D

Pieniä kuonoja

Pentu

Tätä koiraa hypisteltiin kauan.

Kohti syksyä

Ei olla kadottu jäljettömiin, vaikka kisapaikoilla ja harkoissa meitä ei ole näkynyt. Kuulolla ollaan edelleen :-) ja ajatus radoille palaamisesta on käynyt mielessä :D (Voi kyllä jäädä ajatukseksi, epäsäännöllisten työaikojeni sekä muiden pakollisten rientojen vuoksi, joita on nyt erityisen paljon juuri seuraavat 1,5 kk). (Molemmille koirille on kuukauden tauon jälkeen "kasvanut" komeat jenkkakahvat, joten missään nimessä kärjen vauhtiin ei enää ylletä :-) Mutta onhan sitä taas ensikausi:) Ja lupaan taas uutena vuotena luvata olla stressaamatta :-)

Hoikan tappelut pupulla ovat olleet minulle melkoinen stressin aihe, vaikka tiedän, että kyse on Hoikan dominoivasta luonteesta ja Hoikan tavasta käyttäytyä pupulla. Ymmärrän kyllä muiden kilpailuttajien tunteet asiasta ja minusta on kamalaa, joka kerta kuunnella huutoa ja kiroilua, kun Hoikka laittaa karvat pöllyämään. Pupulla tappeleminen ei ole kiellettyä, mutta minulle on jäänyt tunne, että erittäin paheksuttavaa kuitenkin. Grl:n puolella on auttanut suuresti maalissa olevat kiinniottajat, Hoikan kanssa kun tuntuu, että kaksi kättä on liian vähän. Yritän aina olla nopea kiinniottotilanteissa ja samaa toivoisin myös muilta kilpailuttajilta. Usein tappelut saavat omistajat ihan sekaisin sen sijaan, että toimisivat määrätietoisesti tilanteessa. Huutaminen ei auta mitään ja usein vain pahentaa asiaa.
Jos tätä blogia sattuu joku lukemaan, niin laittakaa nyt ihmeessä jotain kommenttia aiheesta :-)

Pentukuume on ihan kauhea. (Huomenna menemme ihastelemaan Pimun ja Jykän pentuja :D) Siis VAIN ihastelemaan :-)Olisin kyllä valmis ottamaan sieltä yhden pennun, mutta Janne panee hanttiin... :-) Yksi uros olisi kuulemma vielä vapaana. (Ainakin eilen oli :-)

Tauolla

Meillä on kisatauko. Nyt ei vaan ole intoa eikä energiaa. SM-ratakisoihin ei olla tulossa.

Koirat ovat saaneet olla koiria ja tämä on näkynyt positiivisesti laumassamme. (tosin puutarhassa hivenen negatiivisesti). Koirat ovat taas alkaneet leikkiä ja painia keskenään parin vuoden tauon jälkeen. Ne ovat selvästi alkaneet luottaa enemmän toisiinsa ja hakeutuvat sisälläkin paljon toistensa seuraan. Ihanaa.

Lomailua

Viime aikoina ollaan lomailtu ja otettu rennosti. On ollut aivan älyttömän mukavaa ja koirakisat unohdettu mielistä. WH-ratamestaruuskisojen menestys vielä lämmittää mieliä, joten ei ole ollut kiirusta palata radoille.

Koirat ovat saaneet osallistua loman viettoon täysillä. Lomaa on vietetty mm. veneilemällä, mökkeillessä sekä jopa tehty viikonloppuretki Ikaalisten kylpylään. Varmasti paras kisavire ollaan kadotettu, mutta on se ollut sen arvoista. Nyt on aika lomailla eikä stressailla...

Seuraavat kisat ovat todennäköisesti Sm-kisat, mutta saas nähdä muistetaanko tulla paikalle ja ylipäätään ilmottautua koko kisoihin...

Keskiviikko

(Ensimmäinen sydäri) Viime lauantai: kauhea painajainen. Eeva soittaa 5 vaille 12: "Ettekö te meinaa tulla kisoihin ollenkaan?" Ei meinattu, mutta ehdittiin kuitenkin. 15 yli 12 ollaan kisapaikalla.

(Toinen sydäri) Kisat on jo alkaneet. Menen koirien kanssa ell-tarkastukseen. Tikku pääsee irti ja juoksee kohti 350m lähtökoppeja hihna hulmuten. Kaikki kuitenkin ok. Tikku ei pääse radalle. Tästä päivästä ei tule yhtään mitään...ajattelen. Nää on helvetti vikat kisat johon tullaan. Stressi laittaa mahan sekaisin...

Kisat menee pienessä horkassa. Tekisi mieli laatata ennen kuin työnnän Hoikan koppiin. Mutta kaikki menee ok. Voittaa lähtönsä ja ei tappele pupulla. (Olen niin nopea). Aika yllättää 23. 62. Tikunkin lähtö menee hyvin: ei ole vika maaliintulija.

Hoikka juoksee vapaaehtoisen aikajuoksun. Aika paranee ja Hoikka jatkaa A-finaaliin. Ei rähinää pupulla. (Olen taas niin pirun nopea). Tavoitteet täyttyneet. (Tekisi mieli jo lähteä kotiin).

(Kolmas sydäri) Finaalijuoksu: Hoikka tulee hopealle uudella ennätyksellään 23.22. Ja tappeluksi menee pupulla. Kestää hetki, että saan Hoikan kiinni. Että voikin samaan aikaan olla niin ylpeä ja niin nolo. (Tätä varten on kuonokopat, yritän lohduttaa itseäni). Silti en ole varma saako koira tapella pupusta... Kuvittelen katseet selässä :"Noiden koira tappelee". "Ei se tappele kuin narttujen kanssa", ajattelen, "onko se pienempi paha?"

Tänään on keskiviikko ja vihdoin annan itselleni luvan olla ylpeä Hoikan saavutuksesta. Kukaan ei ole täydellinen, mutta joku on äärettömän lahjakas juoksija.

Tikku vauhdissa...

Kuva: Jaakko Stenroos

WH-ratamestaruuskisat

Kuva: Jukka Laiho

Hoikan ylläri ratamestaruuskisoissa.

Auringonpalvoja

Mua mitkään kisat kiinnosta

Elossa?

Harkat

Tänään harkoissa Hyvinkäällä. Hoikka juoksi 2x 280m ja Tikku kerran. Pitkään arvottiin, että laitetaanko H ja T juoksemaan toista kertaa ja jouduttiin muutaman kerran vaihtamaan vuorolappuja, että saatiin juoksuille se 45min väliä. Päätettiin kuitenkin, että Tikku ei juokse toista kertaa kuuman ilman ja Tikun yleisen hysterian takia. Joten Hoikka sai sitten rauhassa painella viimeisen juoksun yksin. Hoikka oli selvästi mielissään soolojuoksusta, koska pääsi tappamaan viehettä kaikessa rauhassa. (Hoikka ei yleensä jää vieheelle juostessaan muiden kanssa). Vielä radan ulkopuolella Hoikka haukkui pupua innoissaan :)

Viikonloppuna WH:n ratamestaruuskisat Helsingissä. Voi olla, että finaalipaikasta joutuu taistelemaan ihan tosissaan.. Tikku varmaan taistelee viimeisestä sijasta ;) Periksi ei kuitenkaan anneta. Jos ei muuta niin potkitaan ruohot kavereiden silmille ainakin lähdössä :-D

Helmikuussa itämään laitetuista orvokinsiemenistä on kasvanut näin komeita kukkia :-) (monta kertaa on ollut hengenlähtö lähellä).

Tuulihattu

LOVE YOU!

Blogi palannut tauolta!!

Tänään pm-kisat Hyvinkäällä. Jännityksellä odotimme, miten meidän lievästi sanottuna hyvin levänneet koiramme suorituisivat päivän koitoksesta. Sää oli todella oikukas ja hanat aukesivat heti, kun viehe vähänkin liikkui. Näin jälkikäteen ajateltuna on ihme, että kisat ylipäätään saatiin vedettyä kunnialla loppuun.

No juu, meidän tallin osalta ei mitään suuria venymisiä nähty, mutta suuria ilonhetkiä kylläkin. Ensimmäisenä täytyy mainita Tikun hieno ja uskomaton lähtö b-finaalissa. Pieni rimpula veti kärjessä pitkän matkaa ja mä en meinannu uskoa asiaa todeksi. Lopussa Tikku tuli viidentenä maaliin, mutta vieläkin vetää suun hymyyn, kun sitä muistelee...Hoikka juoksi b-finaalin kakkoseksi, mikä oli meille myös ilonaihe (vaikka kyllä se parempaankin pystyy ;-) Mutta näillä treenimäärillä olisi enemmänkin noloa, jos se kärjessä keikkuisi. Onhan se kieltämättä outoa, kun on tottunut näkemään Hoikan finaalissa, mutta tästä ei tietenkään voi syyttää muita kun meitä laiskoja omistajia....

Päivän mahtavin juttu oli kuitenkin Tyynen PM-mestaruus!!!!Olen suuri fani. Pakko tunnustaa!!!

Viimeaikoina koiraharrastusta on syönyt valtavasti työ, puutarhanhoito sekä motivaatio-ongelma. Ehkä tuo jälkimmäinen on se merkittävin. Nyt on kuitenkin uusi kipinä syttynyt ja löytynyt usko siihen, että koirien treenaus + kisat on oikeasti hauskaa puuhaa. (<-koirauskonto :D ). Suuri kiitos tästä kuuluu Eevalle, joka aina jaksaa kannustaa ja rohkaista eteenpäin. Mulla on tapana ottaa pienetkin vastoinkäymiset niin valtavina ja Eeva on aina se joka vetää takaisin maanpinnalle :-) Toinen kiitos kuuluu Jannelle, joka jaksaa mun ailahteluja, sekoiluja ja sähläilyjä (mm. kisapaikalla.) Ei silläkään ole helppoa yrittää ymmärtää, mitä mä milloinkin haluan :D . Kolmas kiitos koirille, jotka ylittävät itsensä sekä antavat kaikkensa joka kisassa :-).

31.5.09 Hyvinkää

Tänään kisattiin taas vaihteeksi Hyvnkäällä. Ilma oli ihan mielettömän hyvä, mutta tietenkin koirien kannalta pahin mahdollinen. Meillä oli tänään ainoastaan pikku-Tikku mukana ja Hoikka sai jäädä lekottelemaan kotiin. Ei viitsitty ottaa sitä maskotiksi paahtavan helteen takia.

Tikku juoksi aivan tasonsa mukaan ja oli taaskin viimeinen maaliintulija. Hienosti se jaksoi vielä takasuoralla juosta kolmantena, mutta kaarteessa puhti loppui kesken ja muut porhalsivat ohi. No aika oli ihan kohtuullinen (Tikulle) 24.29.

Keskiviikkona on Kesälesken iltajuoksut ja tässä vielä arvon, että lähdetäänkö mukaan....Puolituntia aikaa päättäää....

Harkat 27.5.09

Eilen oli Hyvinkäällä harkat, jossa voitto meni taas Hoikalle lauman sisällä. Tikku otti aivan mahtavan lähdön ja Hoikka juoksi reilusti ulos. (En ymmärrä mitä Hoikan päässä liikkuu, kun on alkanut moista tekemään.) Puolessa välissä Hoikka oli kuitenkin päässyt Tikusta jo ohi ja juoksi sitten loppumatkan kärjessä maaliin saakka. Maalissa sitten Tikku taas tapansa mukaan halaili pupua (mikä oli tosi ihana näky kun pupu roikkui ilmassa). Ja Hoikka kävi vähän rähjäämässä aidan takana seisovalle koiralle. Plääh. Suotavaa olisi, että pupu kiinnostaisi, eikä muut koirat...
No juu. Tänään otettu rennosti eikä juurikaan jumpattu.

Jannen ja Hoikan tyylinäyte

Tikun tyylinäyte

Lepopäivä

Upeita kuvia eiliseltä.

© Copyright Sanna Paasivirta 2009

© Copyright Sanna Paasivirta 2009

21.5.09 Hyvinkää

Tänään oli kisat Hyvinkäällä. Ennakko-odotukset kisasta oli tosi negatiiviset ja mielenkiinto oli aika pohjalla. Olikin aikamoinen yllätys, kun Hoikka johti kisaa melkein koko matkan ja vasta loppumetreillä hävisi ykköspaikan Velkalle. Oli tosi iloinen yllätys, että Hoikka pärjäsi niinkin hyvin. Tikku oli tietenkin viimeinen, mutta pysyi hyvin porukassa mukana.

Tämän päivän hyvästä suorituksesta huolimatta, en ole viimeaikoina nauttinut juoksukisoista. Kisat/harjoitukset/treenaukset ovat olleet melko stressaavia ja kurjia kokemuksia sekä ikäviä fiiliksiä on mahtunut joka kerralle. Seuraava kisa, jonne ollaan ilmottauduttu on 31.5. Hyvinkäällä ja voi olla, että sen jälkeen pidetään taukoa kisoista.

Puutarhatöitä

Meidän pihaa on myllätty oikein kaivinkoneella. Täytyy vissiin panostaa kukkaloistoon, kun ei piha tunnu kelpaavan koirille muutakuin auringonottoon.

Käytiin tänään piipahtamassa koirametsässä, jossa sainkin kovat huudot siitä, että pidin koirat vapaana (!?). Hyi minua. Kuinka kehtasinkaan olla niin kamala....Lenkistä meni maku ja vielä kun Hoikka päätti taas olla kävelemättä, niin se siitä sitten. Tikku pelasti tilanteen olemalla oma iloinen itsensä ja jaksoi leikkiä kanssani kepillä, joten ei ollut ulkoilu pelkkä disaster...

Tänään sain kuulla, että tähän blogiin ei ole ollut mahdollista jättää kommentteja, mutta nyt on sekin korjattu. Joten jos on jotain kommentoitavaa, niin antaa palaa...

TIKKU 3v

PALJON ONNEA PIKKU-TIKKU !!!!!!!!

Päivänsäteenä pienenä silmiisi kurkistan,

herätän sinut unestasi ja onnea toivotan.

Lailla perhosen leijailen korvaasi kuiskaamaan,

sanat kaikkein kauneimmat jotka suinkin vain osaan

sillä sinulla on syntymäpäivä, mutta lahjaa ostanut en, suukko kuonollesi olkoon sellainen

Hyvää syntymäpäivää PIKKU TIKKU,

hyvää syntymäpäivää toivotan

hyvää syntymäpäivää sinulle, rakkain ja paljon onnea vaan!!! (SIG)

Metsäilyä

Tänään teimme lenkkiä metsässä. Kovasti saa käyttää mielikuvitusta, että saa koirat edes vähän hengästymään. Välillä tuntuu, että ainoa joka saa kunnon treeniä on minä itse. (mikä ei toisaalta ole ollenkaan huono juttu).

No joo, upea ilma tänään, kun vertaa eiliseen. Kunpa nyt vaan hyvät ilmat jatkuisivat.

Hyvinkää

Eilinen kisa ei ollut meidän tiimin osalta mikään menestys. Molemmat koirat juoksivat samassa lähdössä ja hieman törmäilivät toisiinsa lähdön jälkeen, Hoikan painellessa ulkoradalle. Tuloksena Hoikka viides ja Tikku kuudes. Tikun osalta ei tullut yllätyksiä, mutta kieltämättä Hoikalta olisin toivonut vähän enemmän heittäytymistä. Toisaalta Hoikka paransi tämän kauden aikaansa 280m:llä. Joten suunta on ylöspäin :-)

Välillä tuntuu niin huvittavalta osallistua kisoihin, jossa juoksee whippet maailman koko kirjo samassa kasassa. Meidän koirat kun ovat niin pieniä sinttejä. Mutta toisaalta, eihän kukaan pakotakaan :-)

Torstai

Yhdellä on intoa muttei lahjoja, toisella taas lahjoja vaan ei intoa. Siinä torstai päivä lyhyesti:-)

Viikonloppuna sprinttiderbyn alkuerät. Tavoitteena taas, että jos ei nyt vikoja oltaisi...

Hoikka jumittaa....taas

Hoikka jumittaa. Kohta en jaksa enää yrittää...Hoikasta tulee sohvakoira...siellä se on kaikista onnellisin :-)

Tikku pyllistää

Jaakko Stenroosin ottama kuva Tikun lähdöstä. Mennään niin tosissaan ja periksi ei anneta...

2.5.09 TAMPERE

Jee, nyt on kausi avattu. Kumpikaan koirista ei ollut viimeinen, ja ehjänä niin koirat ja omistajat. Tavoitteet saavutettu:)

Tikku pääsi vielä mökillä jahtaamaan oikeaa pupua, tai ainakin jotakin liikkuvaa otusta. Sata lasissa mennä rytisteli pitkin metsää :# :O Onneksi palasi ehjänä takaisin :D

Alku

Huomenna Se alkaa :D

Hyvässä muistissa on viimekauden avauskisa, kun ei älytty saapua paikalle. Nyt naurattaa, mutta vuosi sitten teki mieli vaipua maan alle :) Jos huomenna meitä ei näy kisapaikalla, niin naurattaa varmaan kahta kauheammin...:)

Ihme kyllä Tikun antura parantunut ja Hoikkakin terve. Tänään otettu rennosti eikä turhia stressailtu. (Olen luvannut olla stressaamatta koko kauden ajan ja nyt jäädään mielenkiinnolla odottamaan miten käy).

Keskiviikko

Tikku ja rotta

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Heti aamusta paineltiin koirametsään. Ilma oli ihana ja samoin fiilis. Luonnossa liikkuminen on mahtavaa!!!

Tänään...

Tikku ja keppi

Helpompi kuvata seisovia koiria

Kisakauden alkaminen näkyy jo unissa. Näin todella kummallisen unen, jossa koiria lähetettiin radalla kahteen eri suuntaan. Kaksi koiraa lähetettiin oikeaan ja yksi väärään suuntaan. (toinen viehe kiersi vastapäivään).Unessa olin aivan suunniltani ja raivosin, että miksi tällaiseen pelleilyyn oli lähdetty...

Vauhdin hurmaa...

Vau mikä sää!

Kielipuoli

Hannibal...

Tikku mitattu

Janne ajeli Tampereelle asti hakemaan mittaa ja tälläkertaa sai sen eli Tikkukin pääsee kisaamaan ensi viikolla. Nyt vaan enää jännitetään, että muistetaan tulla oikeana päivänä paikalle. Tikku oli hieman kutistunut sitten viime mittauksen ja nyt tulokseksi saatiin 46,5. Kyllä olen tiennyt että Tikku on pieni, mutta että noin pieni :-). Sehän voi selittää, miksi Tikku kovasta pinnistyksestä huolimatta päätyy usein viimeiseksi :-) Pieni koira, jolla on taistelijan sydän :-) Voi kuinka ihailenkaan tuota pientä koiraa.

Ollaan viimeaikoina vietetty paljon aikaa koirametsässä ja Hoikka on totaalisesti yllättänyt minut hienolla ja sosiaalisella käytöksellä. On ollut monta tilannetta, että Hoikalla olisi jopa ollut syytä hermostua, mutta ei, mikä pokka. Ei uskoisi samaksi koiraksi, jonka näkee hihnan päässä :)

tikku ei kisaa...

Ei saatu Tikkua tänään mitattua...prkl ja muita painokelvottomia sanoja...

HOIKKA 4v

Voi miten aika rientää, Hoikka jo 4v. Synttärisankari sai lahjaksi anaalirauhasten tyhjennyksen, hammaskivenpoiston (Olikohan niin kauhean kiva lahja??? :-), sekä pitkän lenkin koirametsässä.

Mulla on ollut vapaapäivä tänään, joten olen voinut pyhittää sen kokonaan koirille. Tehdään illalla vielä toinen reissu metsään, jospa sattumalta törmättäisiin hyvään juoksuseuraan. Tai vain mukaviin koirakavereihin.

Ollaan vähän päästy taas treenauksen makuun maaliskuisen repsahduksen jälkeen. Ehkä ne koirat sittenkin jaksavat juosta maaliin asti seuraavissa kisoissa. i hope so.

Tikku ei mahtunut keskiviikkona järjestettävään mittauspäivään :-( mutta onneksi mittaus järjestyy huomenna (kiitos avuliaiden ja ihanien mittamiehien :-D)

Pääsiäisrieha

Tänään koirat pääsivät nauttimaan vauhdikkaasta menosta, kun koirametsästä löytyi 2 energistä salukiurosta, joiden nopeus oli vertaansa vailla. En ole piiiiiiiiiiiiiiitkiin aikoihin nähnyt Hoikan innostuvan niin paljon muiden koirien kanssa ravaamisesta. Intoa ei vähentänyt edes se, että Tikku oli taukoamatta räksyttämässä Hoikan korvaan. Tosin Tikulla oli kova työ pysyä Hoikan ja salukien perässä, mutta aina kun juoksemisessa tuli tauko, niin Tikku oli kiduttamassa Hoikan kuuloelimiä... (Tikun äänihuulien halvaantuminen ei olisi harmittanut yhtäpaljon kuin kielen).

On aivan älyttömän ihanaa nähdä miten sosiaalinen Hoikka on, kun se saa olla vapaana. Toisaalta en sitä yhtään ihmettele, koska ennen Tikun tuloa laumaamme Hoikka rakasti muiden koirien seuraa. Hihnassa rähjääminen alkoi heti Tikun tulon jälkeen.

Minun on kylläkin aika vaikea luottaa Hoikkaan, vaikka niin hienosti on mennyt nämä kerrat koirametsässä. Tänäänkin Hoikka lähti kuin ammuttu lauman perään, joka oli täynnä pienen pieniä jack russelin- terrierin näköisiä koiria. Ehdin ajatella, että nyt varmaan tulee jonkin näköistä rähinää tai pöllyä, vaikka Hoikalla olikin kuonokoppa päässä. Mitään rähinää ei kuitenkaan tullut ja todella nätisti Hoikka nämä pienetkin koirat tervehti...Kuonokoppa herättää hieman ihmetystä muissa koiranomistajissa, mutta minusta se on pieni murhe. Minulla on paljon huolettomampi olo, kun tiedän ettei Hoikka pääse ketään haukkaamaan.

22.04. Tuomarinkartanolla on verinäytteidenottoa koirageenitutkimukseen sekä mittaustilaisuus. Ollaan ilmotettu molemmat koirat geeninäytteidenottoon sekä Tikku vielä mittaukseen.
2.5. onkin sitten tämän vuoden eka kisa Tampereella. (jeeeeeeee). Ihan kiva vihdoin päästä radoille vaikka koirat eivät huippukunnossa olekaan :-) Ja vaikka olenkin kova stressaamaan kaikesta mahdollisesta, niin kyllä noita kisoja on jo ollut vähän ikävä :-)Täytyy nyt vaan pitää peukut ja isovarpaat pystyssä, että muistetaan ilmoittautua + saapua oikeana päivänä paikalle:-)

Koirametsässä, taas :-D

Tänään sunnuntaikävelyllä Sipoon koirametsässä.

Koirametsä

Olimme tänään sipoon koirametsässä ja sain taas nähdä sen minkä kyllä jo tiesinkin (mutta mitä on vain niin kovin vaikea uskoa). Hoikka ei rähjää irti pidettäessä. Olin ihan tippa linssissä, kun katselin Hoikan menoa muiden koirien joukossa. Koirien tervetimiset meni todella hienosti ja minä sain kerrankin olla normaali koiranomistaja. Hoikalla oli varmuuden vuoksi kuonokoppa, mutta ei sitä olisi tarvittu. Täytyy ottaa ensi kerralla kamera mukaan, koska asiaa on vain niin kovin vaikea uskoa (vaikka sen omin silmin näkee).

Tassu- ja motivaatio-ongelmia

Eli siinä ne suurimmat uutiset. Jotenkin viime aikoina aika on kulunut ihan muissa puuhissa kuin koirien treenaamisessa. (Tietynlainen motivaatio-ongelma siis.) Meidän koirilta on ihan turha odottaa hyviä sijoituksia ensikaudelle. (jospa kerrankin osaisi ottaa kauden ilman isompia stressejä :-)

Tikulla on ollut haava taka-anturassa, jonka paraneminen on ollut todella kehnonlaista. En tiedä miten on tassun kunto ensimmäisissä kisoissa :-(


Sunnuntaina leikittiin takapihalla leluilla ja Hoikka sai muutaman vedon pupulla.

Harvinainen hetki. Yleensä nukutaan peräkanaa.

Pakkanen

Viikot menevät niin nopeasti, ettei oikein perässä meinaa pysyä. Koirat ovat saaneet viimeaikoina erityisen paljon lenkkiä, kun omistajat ovat vallan innostuneet niitä lenkittämään. Metsätielle mennään myös pilkkopimeellä taskulampun turvin. Pakkanen on valitettavasti jäädyttänyt lumen, joten hangella on nyt koirien vaikea liikkua. Varsinkin Tikku rassaa, kun iho ei kestä. Hoikkaa ei ole liiemmin haitannut. Paljon ollaan siis kävelty polkuja pitkin , ettei tassut turhaan kärsi.

Hoikalta on aina silloin tällöin kannuskynnet repeilleet ja muutama viikko takaperin sattui taas vahinko. Koirat taistelivat murusista, jotka tippuivat Tikun suusta ja lopputuloksena oli tosiaankin Hoikan kynnen irtoaminen. Onni onnettonuudessa oli, että kynsi repesi kokonaan irti, joten paraneminen tapahtui nopeasti eikä ell:lle tarvinnut mennä sitä erikseen poistattamaan.